Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Siuariartorsinnarpoq

11. aggusti 2010

Tusagassiuutitigut nalunaarut

Grønlandsbankenip ukiup affaa iluarisimaarpaa
Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit annersaat ukiup qaammataasa siulliit arfinillit anigorluarpai. Ukiup affaanut naatsorsuutit takutippaat taarsigassarsisitsinermi siuariarneqartoq, 2009-milu ukiup affaanut naleqqiullugu sinneqartoorfiulluni.


Nunarsuarmi aningaaseriveqarnermi suli aarlerinartorsiorneqartoq Grønlandsbanken ingerlalluarpoq. Nunatsinni aningaaseriviit annersaata ukiup affaanut naatsorsuutit 2010-mi qaammatinut arfinilinnut siullernut atuuttoq tamanut saqqummiuteqqammerpai. Akileraannginnermi 52,7 mio. kroninik sinneqartoorneqarpoq, 2009-mi piffissami tassani 42,5 mio-ullutik. Pitsanngoriaatit aallaavigaat aningaasat nalinginik naleqqussaanermi sinneqartoorneq, ilanngaareernanilu erniaatigut isertitat apparsimaneri. Angusat namminerisamik aningaasaatinit ukiumut 15,2 pct-inik erniaalersorneqarput.
Aningaaseriviup pisortaa Martin Kviesgaard iluarisimaarinnippoq.
-Qaammatit pingasukkaartut aappaanni siullermut naleqqiullugu patajaatsumik ingerlatsivugut siuariarneqarluni, naak erniaatigut inissisimanerup appasissup isertitatsinnut pitsaanngitsumik sunniuteqararluartut. Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorneq appasissoq eqqarsaatigigaanni, nunarsuarmilu suli nalorninarsiorneqaraluartoq, soorunami iluarisimaarinnippugut, Martin Kviesgaard oqarpoq.
Siorna piffissamut tassunga naleqqiullugu ilanngaanani erniaatigut akitsuutitigullu isertitat 112,7 mio-nngorlutik 9 mio.-nik apparput. Peqqutaanerpaapput erniaat inissisimanerat appasissoq kiisalu 2010-mi piffissamut tassunga naleqqiullugu aktiaatitigut uninngasuutit ikinnerusunik iluanaarutaaneri. Aningaasat nalinginik naleqqussaanermi 7,8 mio kroner sinneqartoorfiupput, 2009-mi ukiup affaani siullermi 10 mio-nngajannik amigartoorfiusimalluni.
Grønlandsbankenip nalikilliliineri amigartoornissamullu immikkoortitai annikitsuararsuupput, maanna 5,6 mio kroniullutik 2009-mi piffissami tassani 6,9 mio-ullutik. Nalikilliliinerit annersaat aningaaseriviup danskit naalagaaffianut qularnaveeqqusiinermut tunngasuupput.
-Kalaallit Nunaanni taarsigassarsisitsinermi annaasaqaatit ikittuararsuit takutippaat, sullitat sulinermik akissarsiortut patajaatsumik aningaasarsiortut. Taamattaaq suliffiutilinnit annaasaqaatit ikittuararsuupput, naak nassuerutigisinnaagaluarlugu sammisaqarfiit ilaat, pingaartumik sanaartornermi annikitsumik suliallit aalisartuaqqallu maanna ajornartorsiornerulersimasut, Martin Kviesgaard oqarpoq
Aningaaseriviup akiliisinnaassutsini 2010-mi qaammatit pingasukkaartut aappaanni pitsanngoriartippaa, obligationinik naalagaaffimmit qularnaveeqqusikkanik pisisitsinikkut, takillugit 400 mio. kroninik naleqartunik. Taamaalilluni akiliisinnaassuseq qaffannerulerpoq, inatsisitigut piumasaqaatinut naleqqiullugu akiliisinnaassutsip matussusernissaa 190,4 pct-iulluni.
Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorneq appasikkaluartoq aningaaseriviup ukiup qaammataani arfinilinni siullerni taarsigassarsisitsinera 2009-p naaneranut naleqqiullugit 113,6 mio kroninik amerlipput, junillu 30-ani 2,9 milliarder kroniullutik.
-Taarsigassarsisitsinigut qaffapput, tamatumunnga peqqutaanerulluni qaammatini kingullerni inuinnaat sullitat amerlasuut aningaaserivinnit arlalippassuarnit uagutsinnut nuussimammata. Soorunami nuannaarutigisorujussuuarput, tamatumalu takutippaa unammillersinnaassuseqartugut, Martin Kviesgaard nassuiaavoq.
Piffissap matuma nalaani aningaaseriviup naatsorsuutigaa, aningaasat nalinginik naleqqussaannginnermi kiisalu nalikilliliinnginnermi 2010 tamaat 95 – 115 mio kroninik sinneqartuussalluni, 2009-mi kr. 111 mio-usimallutik.

Fondsbørsen-ip nalunaarutai atuarniarlugit una tooruk.