Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Nalunaarummut ”Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullugu”-mut oqaaseqaat

15. maaji 2014

Una oqaaseqaat Sermitsiami tallimanngorneq 14. maj 2014 saqqummiunneqarpoq:

”Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullugu ” isumaga malillugu nalunaarutaavoq peqqissaartumik unneqqarissumillu suliaq, Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut aningaasarsiornikkut periarfissanik oqallinnermik annertuumik qaffaallatsitsisinnaasoq. Immikkut nalunaarummi pingaartillugu maluginiagassaavoq, tassani naatsorsuinerit erseqqissumik takutimmassuk, tapiissutit peerneqarnissaat anguniaraanni, aatsitassarsiornermit isertitassat kisimik, aningaasarsarsiornikkut imminut napatissinnaalernissamik kivissinnaanngitsut.
Inuussutissarsiutit allat nukittorsarnissaat suli pisariaqassaaq – nutaat, pioreersullu.

Ukiorpassuarni Grønlandsbankimit oqaatigineqartarsimavoq, aatsitassarsiulernissaq aningaasaqarnermut iluaqutaalluarsinnaasoq, tamatumalli kisimi Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut unammilligassat kivissinnaanngikkai. Taamaammat nalunaarut ataatsimut isigalugu, aaqqissuusseqqinnernik annertuunik suliaqarnissaamik oqaariartuutaa isumaqatigaara. Taammaattariaqarpoq, qanorluunniit aatsitassarsiornermik suliniutit annertuut piviusunngoraluarpata. Soorlu aaqqissuusseqqinnerit sulisussaqarniarnermut, inissianullu tunngasut. Aammattaaq pingaaruteqarpoq ilinniartitaanerup malunnaatilimmik qaffassarnissaa, siunissaq qanorluunniit isikkoqassagaluarpat. Aatsitassarsiornermit isertitassat annerpaat qulakkeerniassagutsigit Kalaallit Nunannni ilinniarluarsimasut amerlanerusut pisariaqartippagut. Siunissami qaffasissumik ilinniarsimasut tamarmik nunanit allaneersuussappata, taava nunatut innuttaasutullu pissarsiassagut annikippallaassapput.

Tamanna ilutigalugu mianersoqqussutigerusuppara, nalunaarut ima isigeqqunagu, nunap nammineq qanoq atorusunnerlugu, atorusunnginnerluguluunniit piumasaminik aalajangiiffigisinnaasaatut. Nalunaarummik naliliinermi mianersoqqussineq aallaavigalugu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard isumaqatigaara, taassuma apeqqusermagu aatsitassarsiornermi pilersaarut ataatsikkut arlalinnik ingerlatsiviusoq piviusorsiortuunersoq, naak tamanna pappiaqqatigut pilerinaraluartoq. Nalunaarummi ataatsikkut arlalinnik ingerlatsilluni pilersaaruteqarnissamik innersuussutigineqartup ilisarnaatigaa, ukiut ingerlanerini aatsitassarsiornermik ingerlatanik 5-nik aallartitsinissaq. Periuseq taanna malillugu aatsitassarsiulertoqassappat, taava piiaanissamik akuersaarneqartut ataasiakkaarlutik akuersissummik tunineqartassapput, aatsitassarsiorniartullu ataasiakkaarlutik aallartittassallutik, suliffeqarfiit qanoq imminnut akilersinnaatiginerat apequttaalluni. Taamaaliorniaraanni takujuminaassaaq, suliniutit sorliit piviusorsiornersut, sumi inissisimanersut, qanoq angitigilissanersut, imaluunniit qaqugu aallartissinnaassanersut. Tamakku nunatut aqussinnaanngilagut – niuerfinniillu aqunneqassalluta. Kalaallit Nunaata tassunga atatillugu suliassaraa atugassarititaasunut killiliussassanik naammaginartunik pilerinartunillu qulakkerinninnissani, taamaalilluni aatsitassat pitsaanerpaat nioqqutiginerisigut, aningaasaliisussanut nunani allaneersunut, inuiaqatigiinnut, Kalaallit Nunaannilu innuttaasunut aningaasarsiorfittut pilerinartutut inissisimasinnaaqqullugu.

Aamma pingaaruteqarpoq, aatsitassanik ujaasisut ujaasinerminni amerlasuunik aningaasaliisimasut, aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissaannik periarfissinnissaat, taakku nunap inatsisai, avatangiisinut isumannaallisaanermullu piumasaqaatit, il.il. naammassisimappatsigit. Suliniut unitsikkutsigu, piffissaq imaluunniit suliniut naleqqukkunnaarsimappat, imaluunniit pilersaarummut ataatsikkut arlalinnik ingerlatsiviusumut naleqqussarniarsarigutsigu, taava aatsitassarsiornermik ingerlatsisut akornanni Kalaallit Nunaat tatigineqarunnaassaaq.
Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornissamik ujaasinissamik akuersissutinik A-nik tunisisimaguni, taava naatsorsuutigissaavaa B-nik piiaanissamik qinnuteqaatinik imalinnik takkuttoqarnissaa, inuiaqatigiit qanorluunniit inissisimanerat apeqqutaatinnagu.

Aatsitassarsiornermi suliniutit annertuut Kalaallit Nunaanni nutaajupput. Tassunga atatillugu, ima oqarusuummernerpoq, sikumi nalorninartumi inissisimavugut. Inuiaqatigiittut nalornineq, aarlerinarsinnaasullu piareersimaffigisariaqarpagut, aammalu kukkusoqartarnissaa avaqqussinnaagunarnagu. Taamaattoq politikkikkut qanoq iliuuseqarsinnaanerput takutittariaqarparput. Tamanna ilutigalugu pisariaqarpoq, qitiusumik allattoqarfimmi piginnasaqarluartunik sulisoqarnissaata qulakkeernissaa. Allaffissornikkut naammattunik, sukkasuumik, inatsisit nalorninaatsut aallaavigalugit, sulianik ingerlatsisinnaasunik peqarnissarput qulakkeertariaqarparput, tamannami unammilleqatigiinnermi matumani pingaaruteqarpoq.

Kingulleq eqqaasassara, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorneq eqqartortillugu, tassaavoq nunarsuarmi aatsitassarsiornikkut inissisimaneq. Nalunaarummi aatsitassat akiisa nalorninarsinnaanerat, nunarsuarmi aatsitassanik pisariaqartitsinerup allanngoriataarsinnaanera, aammalu piaanermi assartuinermilu nalornissutaasinnaasut eqqaaneqarput.

Nunarsuarmi pisut pissutaallutik, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq aallartiganiluunniit uneriataarsinnaavoq. Aatsitassarsiorfinnik aningaasaliissussarsiornermi unammilleqatigiinneq sakkortuvoq. Aningaasaliissussanik nassaarniarneq ajornakusooqaaq – nunarsuarmi tamarmi qanorluunniit suliniutit pitsaatigigaluarpata. Tamanna kingusinnerpaamik 2013-imi takuarput, aatsitassarsiornermi børs-it siuttuusut ilaasa USD-luunniit ataaseq aatsitassanut suliniutinut aningaasaliissutiginngimmassuk. Tamatumap takutippaa, aatsitassarsiorfinnut aningaasaliisussanik pissarsiniarneq ajornakusoortupilussuusoq, aammalu aatsitassanik ujaasinernut pingaarutilinnut, Kalaallit Nunaannilu ukiuni 2-4-ni ingerlaqqittariaqaraluartunut.

Tamanna ilaatigut tunngavigalugu Grønlandsbankimiit ”Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullugu ” atuartussanut silatusaaqqusivugut, immaqa aamma isumaqaqqunagit, uagut nammineq qanorluunnit aatsitassarsiornerup annertussusissaa aalajangiiffigisinnaassagipput. Illuatungaanili erseqqissaatigerusullugu, aatsitassarsiornermi suliniutit angisuut piaartumik aallartinnissaannut nalorninartoqarmat. Taammattoqassappat Kalaallit Nunaatta eqqummaariffigisariaqarpaa, niuernikkut atugassarititaasut qanoq innissimanerat. Niuernikkut pissutsit allanngorartuarput, nalunaarutit allannerisa nalaani, aamma isumaqatigalugit, akerleralugilluunniit oqallisiginerisa nalaani.

Kalaallit Nunaanni ukiut ingerlanerini aatsitassat assigiinngitsut paarlakaallugit periarfissatut annertuutut suaarutigineqartarput, uagullu takusarsimavagut tamakku kinguartiterneqartartut imaluunniit imminut akilersinnaanngitsutut inissinneqartartut.

Martin B. Kviesgaard, Aningaaseriviup pisortaa.