Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Aningaseriviup oqaluttuarisaanerani ukiuni 50-ini tunngaviusumik angusat qaffasinnerpaartaat

17. aggusti 2017

Aningaseriviup oqaluttuarisaanerani ukiuni 50-ini tunngaviusumik angusat qaffasinnerpaartaat

Naatsorsuutit: Aatsaat taamatut amerlatigisunik taarsigassarsisitsineq peqqutigalugu aningaaserivik aatsaat taamak pitsaatigisumik angusaqarpoq

GrønlandsBANKEN ukiunik 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiulerpoq aningaaseriviup oqaluttuarisaanerani aatsaat taamak pitsaatigisumik angusaqarluni. Nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angusat kr. 77,6 mio.-iupput, tamannalu ukiut 50-it ingerlanerini ukiup affaanut naatsorsuutitut angusat pitsaanerpaartarivaat. Angusat 2016-imi piffissap taamatut ilinerani angusanut sanilliullugit kr. 9.5 mio.-inik amerlisimapput. 

Akileraaruteqarneq pitinnagu tamakkiisumik angusat 2017-ip ukiuata affaani siullermi kr. 73,8 mio.-iupput 2016-imi ukiup taamatut ilinerani kr. 47,7 mio.-iusimallutik. Angusat siammasissumik annertuumik alleriarsimasut uuttueriaatsit arlaqartut takutippaat, tamakkuli akornani immikkut taasariaqarput nalinik nalimmassaanermi minnerunngitsumillu taarsigassarsisitsinerit qaffassimaneri. Suli qaffasissumik ingerlaneq peqqutigalugu 2017-ip ukiuata affaani siullermi taarsigassarsisitsinerit naammaginartumik amerlipput kr. 280,6 mio-iulerlutik. Tamannalu 9,1%-inik qaffanneruvoq.

- Naammagisimaarnaqaaq sullissatta amerliartortuarnerat. Tassanilu tunngaviupput sullissat privatiusut inuussutissiornermillu ingerlataqartuusut, Nuummi sinerissamilu. Ukiup aallartinneraniit sullissat 9,1%-inik amerlisimanerisa takutippaat Kalaalit Nunaanni inuiaqatgiinni ”assakaasut kaavilluartut”, uagullu sullissassat akornanni tigusiartuinnarsimanerput. Sulisugullu ulapinnikooqaat, taamallu tunngaveqarnerup kisitsisit naqqanni erseqqissumik angusanik takutitsipput, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.

Tamakkiisumik aningaasartuutit naleerutsitsinerit ilanngullugit kr. 79,5 mio.-iupput 2016-ip ukiuata affaani siullermi taakku kr. 76,1 mio.-simallutik. Aningasartuutit annertunerusumik sunnerneqarsimapput soraarnermusiassanik ileqqaarinissamik ingerlatsilernissamut atatillugu neqeroorutissanik ilusilersuinernik suliaqarnermit, naleerutsitsinerit amerlinerinit aammalu aningaaseriviup ukiunik 50-inngortorsiornissaminut pisussanik pilersaarusiorneranit.

- Isumaqarpugut, aningaasartuutit iluini qaffakkiartornerit akuersaagassaasut iluiniippummi takussutissiisut pisussarpassuarnut piffissamik aningaasanillu atuinitsinnik. Soraarnermusiassanik ileqqaarilernissamut atatillugu periarfissanik pitsaasunik nutaanik ineriartortitsinitsinnut aningaasanik atuivugut . Saniatigullu aaliangersimavugut aningaasarpaaluit ukiunik 50-iliinersiornissatsinnut immikkoortikkumallugit. Tamanna sullissatta nuannaarutigisassaannik siunnerfeqarpoq, ataasiartamik aningaasartuuteqarfissaasoq annertuumillu pingaartitarput, Martin Kviesgaard oqaluttuarpoq.

Tarsigassarsiissutit iluini annaasat annikitsuinnaapput

Grønlandsbanken-illu ukiumi affarmi siullermi angusaani qaffasaaaqataalluartut ilagivaat nalilinnik pappialaatit nalimmarsarnerini kr. 4,9 mio.-inik pissarsiaqarneq, ukiummi siuliani 2016-imi tamanna kr. 11,5 mio.-nik annasaqarfiusimagaluarmat. Kiisalu aningaaseriviup taarsigassarsiissutaanit annaasat siornamut sanilliullugit nikingaarsimanngillat ukioq manna kr. 8,8 mio.-iullutik 2016-imi kr. 8,9 mio.-iusimallutik. 

Ukiup naanerani angujumaagassat isumalluarfigineqartut
2017-ip ukiuata affaani siullermi angusat pitsaasut tunngavigalugit, aningaaservimmi pisortap naammagisimaarinnilluni, ukiup nanerani nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angujumaagassatut siulittuutini tunuarsimaarani taavai oqarluni naatsorsuutigalugu angusat kr. 135-145 mio.-iujumaartut. Siusinnerusukkut kr. 125-145 mio.-iunissaat naatsorsuutigalugit nalunaaruteqarsimavoq.

- Aningaaseriviup ingerlanera amerlasuutigut inuiaqatigiit aningaasaqarnerata inissisimaneranik takutitsisuuvoq. Takusinnaagatsigulu 2016-imi ingerlaneq ajunngitsoq naatsorsuutigalugulu tamanna 2017-imut aamma sunniuteqassasoq, taava tamanna soorunalimi uagut ingerlatsinitsinnut aamma pitsaasumik sunniuteqassasoq naatsorsuutigivarput, Martin Kviesgaard oqarpoq, natsorsuutigivaalu, inuiaqatigiinni naammaginartumik ingerlaneq 2017-ip ukiuata affaata aappaani ingerlaannarumaartoq:
- Naak sinerissamut qanittumi saarullinnianeq qaleralinniarnerlu akunnattuunganartoqarsinnaagalu-artut, taava raajarniarneq patajaatsumik ingerlasutut isikkoqarpoq, soorluli aamma takornariartitsineq kiisalu sanaartorlunilu illuliortitsinerit aamma pitsaasumik ingerlasutut isikkoqartut, Martin Kviesgaard naggasiilluni oqarpoq.

2017-ip ukiuata affaata siulliup ingerlanerani nalliuttorsiornermi ingerlanneqartussat
Aningaseriviup immikkoortortaqarfiini tamani kaffisortitsinissat saniasigut nalliuttorsiorneq aamma malunnartinniarneqassaaq sumiiffinni ataasiakkaani tamani saqqummersitsinertigut erinarsuutinillu naqitanngortitsilluni saqqummiussaqarnikkut. Erinarsuutillu atuagaaranngortinnerat ukiumi kingusinnerusukkut nuna tamakkerlugu katersortarfinnut tunissutitut agguaanneqarumaarpoq.