Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Ukiumoortumik nalunaarut 2016

28. februari 2017

GrønlandsBANKEN aatsaat taama taarsigassarsisitsitigaaq

GrønlandsBANKEN 2016-imi akileraarut peernagit 113,4 mio. Kr.-inik sinneqartoorpoq, 2015-imi 106,6 mio. kr.-iusut. Uninngasuutit erniaat 13,4 %-iupput, iluarisimaarnartutullu nalilerneqarlutik.

Aningaasat nalingisa allanngorarnerat nalikilliliinerillu peertinnagit sinneqartoorutit 140,3 mio. kr.-iupput, taakkulu 2015-imut naleqqiullugit 3,5 mio. kr.-inik amerlanerupput. Taamaalilluni aningaaseriviup ukiup aallartinnerani naatsorsuutai malillugit 125-145 mio. kr.-it akornaniiisasoq ilimagineqarluni.

Aningaaserivik 3,1 mia.-inik taarsigassarsisitsisimavoq, aningaaserivimmiittuutillu 4,8 mia.-iullutik, qularnaveeqqusiissutit 1,2 mia.-iupput, aningaaseriviullu oqaluttuarisaanerani immikkoortuni tamani aatsaat taama qaffasitsigisumik inissisimasoqarpoq, aningaasanngorlugit katillugit 9,1 mia.-inik naleqarlutik.

”Naatsorsuutit takutippaat, aningaasaqarnikkut, uninngasuutitigullu isumannaatsumik inissisimanerput suli attakkipput. Kisianni nuannaarutiginerpaasarput tassaavoq oqaluttuarisaanermi aatsaat taama taarsigassarsisitsisimatigigatta. Ingammik ukiup sisamararterutaani kingullermi sulisugut ulappussimapput. Soorunami taama ineriartorneq iluarisimaaqaarput, tamatumami takutippaa Kalaallit Nunaanni aningaasaliisarnerit ingerlalluarnerulersimasut, aammalu unammillersinnaassuseqartugut, niuernerlu eqqarsaatigalugu pitsaasumik inissisimasugut”, Aningaaseriup pisortaa Martin Kviesgaard oqarpoq.

Aningaaseriviup pisortaata aamma oqaatigaa oqaluttuarisaanermi aatsaat taama taarsigassarsisitsinerit annertutiginerisa takutikkaat, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut ingerlatsinerup siuariartornera, aammalu naatsorsuutigigini, taama ilorrap tungaanut ingerlaneq ukioq manna nangeqqissasoq.

”2016 Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut arlalitsigut pitsaasuusimavoq. Aningaaseriviup oqaluttuarisaanerani taarsigassarsisut aatsaat taama annertutigisunik taarsigassarsisimanerisa, ersarissumik takutippaat aningaasaqarnerup qaffakkiartornera. Illoqarfinni inuttunerusuni sanaartukkut annertuut, takornariaqarnerup siuariarnera, aalisarnerullu ingerlalluarnera, tassaapput ukiup ingerlanerani isumallualersimanermut pissutaaqataasimasut. Tamannalu ilutigalugu naatsorsuutigaarput Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut ineriartornerup pitsanngoriartornera 2017-imi nangeqqissasoq.” Martin Kviesgaard oqarpoq.

2016-ilu aamma unammilligassaqarfiusimavoq, aningaaseriviup obligatiniutaasa erniaanit isertitat ikilisimaneri pissutaallutik. Illuatungaanilu sullitatta taarsigassarsiaanit annaasat, nalikilliliinerillu ikilisimallutik:

”Soorunami aningaaserivittut niuerfinni ernianit isertitat annikilligaangasa unammilligassaqalersarpugut. Aningaaseriup akiliisinnaassuseqarnera aningaasanik niuffaffimmi, obligationinillu aallaaveqarpoq, ernianillu isertitat annikilligaangasa tamanna aningaasanik annaasaqarnermik kinguneqartarpoq” Martin Kviesgaard naqissusiivoq, nangillunilu: ”Illuangatungaanili qujanarpoq, sullitagut ataasiakkaat, inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut aningaasaqarnikkut ingerlalluarmata, tamatumallu kingunerisaanik taarsigassarsianit annaasat annikillutik.”

Aningaasanik nakkutilliisoqarfimmiit pulaartoqarneq
Ukiup ingerlanerani aamma aningaasanik nakkutilliisoqarfimmiut pulaarput, taakkulu ilaatigut suliassaralugu aningaaserisiup akiliisinnaassuseqarneranik naliliinissaq. Nakkutilliisut annertunerusumik uparuagassaqarsimanngillat.


”Aningaasanik nakkutilliisoqarfimmit pulaartoqarnitta ersarissumik takutippaa, aningaaserivimmi akisussaassuseqarluta, imminullu napatissinnaalluta ingerlasugut. Sullitatta aningaasaqarnerat qajannaatsumik inissisimavoq, taamalu inissisimanerisa niuernikkut isumannaatsumik sulisinnaanerput tunngavilerpaa,” Martin Kviesgaard oqarpoq, aammalu nuannaarutigalugu aningaasanik nakkutilliisoqarfimmiut nalunaarutigimmassuk, sullitat aningaasatigut inissisimanerat qallunaat aningaaseriviannut sanilliullugu agguaqatigiisillugu qaffasinnerummat.

Aningaaserivik 2017-imi IT-mik atortunik ineriartortitsinermigut aningaasartuuteqartarsimavoq, ilaatigut utoqqalinersiutilinnut tunngasunik. Taakku saniatigut aningaaserivik 2017-imi ukiunik 50-inngortorsiorpoq, tamannalu augustimi nalliussineqarpoq. Aningaaseriviup mianersortumik naatsorsuutigaa aningaasat nalingisa allanngorarnerat nalikilliliinerillu allanngunngippata 125 – 145 mio.kr.-inik sinneqartoornissani.