Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

GrønlandsBANKEN alliartortuarsinnarpoq

15. aggusti 2018

GrønlandsBANKEN Kalaallit Nunaanni aningaasanik amerliartuinnartunik taarsigassiisarpoq. Ukiut marluk affallu ingerlanerini taarsigassarsisitsinerit 25%-inik amerleriarsimapput 2018-illu ukiaata affaani siullermiinnaq tarsigassiissutit 7%-inik amerleriarsimallutik aatsaat taamak amerlatigilerlutik katillugit 3,5 mia. kr.-iulerlutik. Tamannalu aningaaserivimmi pisortap Martin Kviesgaardip soorunami naammagisimaarpaa.

- Alaatsinaanneqarluni malittarineqarluartarpoq Kalaallit Nunaanni qanoq ingerlaneq tassanilu tarsigassarsisitsisarnerup ineriartornerata erseqqissumik uppernarsarpaa, suliffeqarfippassuit sullissarpassuillu ataasiakkaat nukittuumik aningasaqarnikkut inisisimasut aammalu ilaatigut tamanna takutinneqarluni inissiasiortornikkut biilinillu avatangiisinik mianerinnittunik pisiortornikkut. Saniatigullu malunnarpoq, sullissassat akornani tigooqqaanerput annertusiartuinnarsinnartoq.

- Nunani allani aningaaseriviit akimorlugit uagut immikkoortortaqarfigut nukersorfigivagut sinerissamilu illoqarfinni annerpaajusuni kusanartumik ineriartorneq ingerlalluni. Minnerunngitsumk Aasianni immikkoortortaqarfipput nutaanerpaajusoq Sisimiunilu immikkootortaqarfitta annersaasa tuliani kusanartumik alliartorneri ingerlapput. Taarsigassarsisitsissutilli sinerissami tamakkiisumik isigalugit nunami siammasissumik inissisimapput, sullissanut ataasiakkanut suliffeqarfinnullu angisuunut mikisunullu siammartiterluarsimallutik.

Aningaseriviup pisortaatali naqissuserpaa suli inuiaqatigiinni ineriartoqqinnissaq inissaqarmat, soorlu aalisarnermut, takornariaqarnermut nunaiillu allanit aatsitassanut atatillugu aningaasaliisinnaasunut pitsaasunik sinaakkusiortoqarpat.

- Nunatsinnut tamarmut iluaqutaassaaq, alliartortitsinissamut pitsaasunik sinaakkusiortoqarpat uagullu GrønlandsBANKENip tungaanit sapinngisarput tamaat nunatsinni nukittuumik nungusaataanngitsumillu ineriartortitsinissaq tunuliaqutsersussavarput.

Martin Kviesgaardillu maluginiaqquaa, nunatsinni siumukartumik ineriartortitsineq ingerlaqqissappat pisariaqarmat, suliassanik amerlanerusunik pilersitsisoqarnissaqa aningaaserivimmullu atatillugu naatsorsuutigivaa ukioq mannamiilli amerlanerusunik atorfinitsitsisoqarnissaq.

2018-ip ukiuta affaani siullermi angusat akileraaruteqartinnani 68,7 mio. kr.-upput 2017-imi angusat 73,7 mio. kr-iusimallutik.
Angusat nalinik nalimmassaanerliulaarnermit apparsarneqalaarput. Kisiannili tunngaviusumik ingerlatsineq, sullissallu tarsigassarsiaannit annaasat nalikilliliinerillu pitsaasumik ineriartorsimallutik. Angusallu nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit 75,7 mio. kr.-upput.

- Sullissilluarsinnaanissaq pitsaasumillu sullissanik misigisaqartitsinissaq anguniarlugit Qimatut-pensionimut digitalinngorsaanermullu atatillugu IT-qarnikkut inerisaanerit annertuumik aningasanik atuiffiusimapput. Taamaattumik tunngaviusumik ingerlatsinerup iluani siuariarneq soorunami nammaginarluinnartuuvoq, aningaaseriviup pisortaa Martin Kvieagaard oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiiissutit erniaasa appasinnerat matussuserpaat
Angusat iluini taarsigassiissutit amerlinerat qaffatsitsilaarpoq, ilanngaatissallu ilanngaatigereernerini erniasiat akitsuutitigullu isertinneqartut, naak obliagationinit erniasiatut isertinneqartoq appariaraluartut, 155,5 mio. kr.-nngorlutik qaffariaateqarput. Naatsorsuutini aningaasartuutit qaffannerat takuneqarsinnaavoq, tassani peqqutaanerullutik sulisut amerlinerat aammalu soraarnermusianik aqutaqalernermi inerisaanernut aningaasartuutit.
Nalitigut annaasat nalikilliliinerillu appasissut GrønlandsBANKENimit maluginiarneqarpoq pappialanik nalilinnik pigisat iluini annikinnerusumik nalitigut 0,3 mio. kr.-nik appariartoqarsimanera, kisiannili aningaaseriviup tarsigassiissutaanit annaasat nalikilliliinerillu appariarsimapput 6,7 mio.kr.-iinnaalerlutik.

- Nalikilliliinerit annikitsuinnaasimapput, tamannalu nammagisimaarparput. Tamatumami takutippaa angerlarsimaffiit inuussutissarsiornermillu ingerlataqartut, anngaaserivimmit taarsigassarsinikuusut, tamakkiisumik isigalugu aningaasaqarnermikkut isumannaatsumiittut, Martin Kviesgaard oqarpoq.


Aningaserivik isumannaatsoq
Aningaasaqarnikkut patajaassuseq 22,1%-iuvoq naak niuernermut atatillugu ingerlanneqartut amerligaluartut. Taamaalilluni inatsisitigut piumasarisaasumut sanilliullugu imminerisamik aningasaatit 958 mio.kr.-nik qaffasinnerupput.

- Nalilerparput, pingaartuusoq Kalaallit Nunaanni aningaserivimmik isumannaatsumik peqarnissaq, saniatigullu nalilerlugu suli alliartornissamut inissaqartitsisoqassasoq, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Aningaaseriviup niuernerminut atatillugu nammineq suliniutitut aallartittagai Kalaallit Nunaannilu pisartut ingerlasut pitsaasut tunngavigalugit, aningaaserivimmit naatsorsuutigineqarpoq 2018-imi akileraaruteqarnerit pitinnagit suli pitsasumik ineriartorneq piumaartoq taamallu isertitat 120-140 mio.kr.-nillu akornanniilerumaartut.