Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

GrønlandsBANKEN-imi ineriartorneq nangippoq

08. maaji 2019

Aningaaserivik 2019-imi qaammatini pingasuni siullerni akileraarutit sioqqullugit 37,9 mio.-inik inernernik takutitsivoq, 2018-imi kr. 34,1 mio.-inut sanilliullugu. Pingaartumik akinik iluarsiinerit 3,2 mio.-iusut, inernermik qaffassaapput, taakku 2018-imi minus kr. 1 mio.-iummata.

GrønlandsBANKEN Kalaallit Nunaanni aningaasanik amerlanerusunik taarsigassiisalerpoq. 2018-imi qaammatini pingasuni siullerni 5%-imik ineriartortoqarneranut sanilliullugu ukioq manna taarsigassarsiarititat 4,5%-inik imaluunniit 156 mio. koruuninik qaffariarput. Taamaasillutik taarsigassarsiarititat maanna 3,63 mia. koruuniupput. Tamanna aningaaserivimmi pisortap Martin Kviesgaard-ip iluarisimaarluinnarpaa.

- Taarsigassarsisitsisarnitta ineriartornerata ersarissumik uppernarsarpaa, suliffeqarfippassuit inuppassuillu nukittuumik aningaasaqarneqartut kiisalu suliffeqarfinnillu ineriartortitsinermi aningaasaliisarlutik. Pingaartumik ineqarnermut tunngasut annertusiartorput, tamatumali saniatigut illoqarfinni immikkoortortaqarfigisatsinni aallulluakkatsinni ajunngitsumik ingerlasoqartoq takusinnaavara.

- Soorunami unammillersinnaassutsikkut inissisimalluarnerput iluarisimaarparput, tamatumalu niuerfimmi inissisimanerput nukittuallatseqqissimassavaa.

Aningaaseriviulli pisortaata naqissuserpaa, inuiaqatigiinni suli ineriartornissamut periarfissanik pitsaasunik peqartoq, ass. aalisarnermi, takornariaqarnermi kiisalu nunat allat aatsitassarsiornikkut aningaasaliisarneranni sinaakkutinik pitsaasunik pilersitsisoqarpat.

- Nunamut tamarmut iluaqutaassaaq, ineriartornissamut sinaakkutinik pilersitsigutta, Grønlandsbanken-imittaaq qanorluunnit pisoqaraluarpat, Kalaallit Nunaanni ineriartornermut nukittuumut ataannarsinnaasumullu tapersersuiniassaagut.

Taarsigassarsiat ineriartornerat kiisalu IT-kkut sulisoqarnikkullu aningaasaliineq

Taarsigassarsiat qaffariarneri kaaviiaartitani qaffariartitsilaarput, tassani ilanngaaseereerluni erniat aamma akiligassanit isertitat kr. 79,8 mio.-inut qaffammata. Naatsorsuutini aningaasartuutit qaffariarnermik annerulaartumik takutitsipput, tassani amerlanerusunik sulisoqalernermut kiisalu IT-mut aningaasartuutinut aamma compliance-mut aningaasartuutit qaffariartitsimmata.

- IT-mut aningaasartuutit qaffakkiartortut takusinnaavagut, pingaartumillu compliance aningaasartorfiuvoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni amerlanerujartortut ilaatigut illusinermi kiisalu inuussutissarsiutitigut suliniuteqarnermi siunnersuinermik pisariaqartitsiartuaarneranni sulisut amerlanerulernissaannut aningaasaliivugut.


Nalikilliliinerit annikitsut  

Grønlandsbankenip taarsigassarsiarititani annaasaqaataat nalikilliliinerilu kr. 3,5 mio.-init kr. 1,8 mio.-iinnanngorlutik appariarput, tamanna aningaaseriviup appasilluinnartuusoq nalilerpaa. 

- Nalikilliliinerit appasipput, tamannalu iluarisimaaqaarput. Tamatuma takutippaa inoqutigiit kiisalu inuussutissarsiornermik sullitagut aningaaserivimmut taarsigassarsisimasut Kalaallit Nunaanni patajaalluinnartumik inissisimasut, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Ineriartornissamut inissaqartitsineq

Aningaasaatit procentiat 21,8%-iuvoq niuernermi qaffasittoqaraluartoq, taamaasillunilu akiliisinnaanissamut pisariaqartitsineq 10,4%-itut naatsorsorneqartoq iluarisimaarnartumik qaangerlugu inissisimalluni.   

 - Nalilerparput, Kalaallit Nunaanni aningaaserivimmik patajaatsumik peqarnissaq pingaaruteqartoq, peqatigitillugulu ineriartoqqinnissamut inissaqartariaqartoq, Martin Kviesgaard oqarpoq. 

Aningaaseriviup niuernikkut nammineq suliniutai kiisalu Kalaallit Nunaanni pisoqarluarnera tunngavigalugit, 2019-imi tamarmi aningaaseriviup ineriartorluaannarnissaq kiisalu akileraarutit sioqqullugit kr. 130-150 mio.-it missaanni isertitaqarnissaq naatsorsuutigaa.