Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Grønlandsbanken-ip ukiup affakkaartumik naatsorsuusiutaa kusanartumik angusaqarpoq

20. aggusti 2019

Aningaaserivik 2019-imi ukiup affaani siullermi kr. 69,4 mio.-inik angusaqarpoq, 2018-imi kr. 68,7 mio.-inut sanilliullugu. Nalinik nalimmassaanerit aamma appartitsinerit akileraarnissaq pitinnagu kr. 71,6 mio.-pput ukiorlu ataaseq sioqqullugu kr. 75,7 mio.-llutik.

Aningaaserivik suli Kalaallit Nunaanni aningaasanik amerlanerusunik taarsigassiisarpoq. 2018-imi aningaasanik taarsigassiisarneq 2019-mut ingerlaqqiinnarpoq. Taarsigassaqartitsineq ukiup affaata ingerlanerani kr. 325 mio.-nik amerliput, taarsigassaqartitsinerlu katillugu juunip naanerani kr. 3,8 mia.-nik amerlatigalutik. Tamanna qaammatit arfinillit ingerlanerani 9,4%-imik annertutigilersimavoq. Tamannalu aningaaseriviup pisortaata Martin Kviesgaard iluarusimaarutigivaa.

- Sulisugut ulapinnikuupput, taarsigassaqartitsinerlu qaffangaatsiarnikuulluni ukiut allanut aamma unammillikkatsinnut sanilliutissagaanni. Taarsigassaqartitsineq qaffassimavoq annerusumik sanaartortoqarnerulernerata kingorna, kisiat aamma assigiinngitsut inuussutissarsiornermi aamma inuinnarnut tunngasunut Nuummi illoqarfiillu allani peqquteqarpoq. Niuernermi peqataanerput annertussusia annertuvoq, tamaallu isigissagaanni sullitagut suliniutinik amerlasuunik sullinnikuullugit, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Aningaaserivik peqatigiilluni inissiani arlalinnik Nuummi, Sisimiunilu sanaartortitsivoq, tamannalu taarsigassaqartitsinerup qaffanneranut aamma peqqutaalluni.  

- Kalaallit Nunaanni ineriartornermut inuiaqatigiinnut iluaqutaasussamik nukittuumullu ataannarsinnaasumullu tapersersueqataalluarumaarpoq, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Sulisunik aningaasaliissuteqarpugut

Taarsigassaqartitsinermi isertitat amerlatsikkiartorput, kisiannilu aningaasartuutit aamma isumakkeerinnerit 9,1%-imik annertutigilernikuullutik.

- Niuerfitsinni ulapaaqaagut, tamannalu peqqutigalugu sulisunik amerlanerusunik aningaasaliissuteqarpugut. Siunissaq pissanganartoq aamma inuiaqatigiini ineriartornissamut periarfissaqarluartoq takusinnaavarput, tamannalu piareeqqaffiginiaatarivarput, Martin Kviesgaard nassuiaavoq.  

Aningaasartuutit amerlisimapput annerusumillu qarasaasiarsornermi tunngasunut aningaasartuuteqarluni, tamannalu aningaaserivinnut inatsisitigut sukanganerusunik piumasaqaateqarneq peqqutigivaa.

Naatsorsuummi takuneqarsinnaavoq aningaasat nalinginik iluarsiinerit kingorna kr. 2,6 mio.-nik iluanaaruteqarpoq, aningaaserivillu ajunaarutai aamma sullitanut taarsigassaqarititsinermi nalikillisikkiartuaartitsinermi annikinnerullutik. Ukiup affakkaartumik annikilliliinerit katillugit kr. 4,8 mio.-iuput, ukiumut kingullermut ukiup affakkaartumi naatsorsuusiornermi sanilliullugu kr. 6,7 mio.-niullutik.

Aningaaseriviup nammineq aningaasaatai kr. 1 mia. anguai

- Aningaaseriviup nammineq aningaasaateqarnera kr. 1 mia.-nit angunera pisoq pingaartuuvoq. Pingaaruteqarpoq nukittuumik aningaaseriveqarnissarput, nammineq aningaasaateqarluartoq Kalaallit Nunaannilu taarsigassaqartitsisinnaasoq aammattaaq aningaaserivinniit aningaasaatilinnit piumasaqaatit naammassisinnaasariaqassagigut, Martin Kviesgaard oqarpoq.  

Aningaasaatit procentii 21,1%-iupput tamannalu akiliisinnaanissamut pisariaqartitsineq 11,2%-iusoq iluarisimaarnartumik qaangerlugu inissisimaluni.  

Ukiup sinneranut aningaaserivik naatsorsuutigivaa kr. 130-150 mio.-nik akileraannginnermi inerneqassalluni, 2018-imilu kr. 140 mio.-nut sanilliullugu inerneqarpoq.