Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

GrønlandsBANKEN Covid-19-mit sunnerneqarpoq

06. maaji 2020

GrønlandsBANKEN-ip ukiumoortumik siullermi naatsorsuutaata takutippaa kr. 16,6 mio.-nik inerninik sinneqartooruteqarpoq, 2019-milu ukiumoortumik siullermi kr. 37,9 mio.-tik.

Akinik iluarsiinerit aamma nalikilliliinerit sioqqullugit inernera kr. 37,5 mio.-pput ukiorlu ataaseq sioqqullugu kr. 36,5 mio.-pput tamannalu tunngaviusumik ineriartornermi naammaginartumik ingerlalluni. 

- GrønlandsBANKEN-ip ukiumoortumik siullermi naatsorsuutaa immikkut ittumik ukiumi allartippoq. Nunatsinni ingerlalluartut amerlagaluarput, kisianni COVID-19 takkuppoq sullitagut aningaaserivillu sunnerlugit. Sullitagut aamma immikkut suliaqartut annerusumik aningaasatigut eqqugaanngillat, takornariaqartitsinerlu annerusumik eqqugaalluni, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.  

Kalaallit nunaat inissisimalluarpoq

Taarsigassiinermi annikillisaanerit aamma qularnaveequtit 2019-mi ukiup allartinneraniit sanilliullugu qaffapput kr. 7,4 mio.-nik katillugillu kr. 9,2 mio.-tik.

- Covid-19 peqqutigalugu qularneq pillugu nalinik annikillisaaneruvugut. Sullitagut ilai ajornartorsiulilerunik aningaaserivimmi aamma annaasaqassagatta, naatsorsuutigaarpulli amerlanerit ikiuussiissutit atorlugit aniguisinnaassasut.  

- Ukiup sinneranut nalorninartoqarpoq aallaavigaarput takornariaqartitsinermut aningaasat kaaviaartussat annaagigut, tamannalu aaqqiimissagaluarpat nuannertumik tupaallaatigumaarparput. Kalaallit Nunaat qajannaatsumik inissisimalluarpoq, peqqutit assigiinngitsut peqqutigalugit. Avammut nioqqutissarsiorlutik aalisarnermi peqataasut inissisimalluartut, ataatsimoortumik tapiissutit aamma pisortani suliffeqarfiit qajannaatsut ilaatigut peqqutaapput, Martin Kviesgaard oqaatigai.

Sinneqartoorutit apparnissai naatsorsuutigineqarput

Aningaasat nalinginik iluarsiinerit pisuni aamma eqqugaapput, nioqqutit aningaasallu nalingisa allanngornerani annaasaqarpoq kr. 11,6 mio.-nik, tamannalu sinneqartoorutit apparneranut nassuiaataalluni.

- Siumut isigissagutta naatsorsuutigaarput ukioq manna aningaasarsiussmaarluta, naak nalunartoqaraluartoq annaasaqarlutalu. Ukioq naallugu sinneqartoorutissagut naatsorsoqqinnerani kr. 80-120 mio.-nik inissippagut, annaasaqaqqinnissamullu inissaqarpoq, kisianni ukioq kingullermit sanilliullugu annikinneroqaaq, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Aningaasaatit procentiat 24,6%-voq, akiliisinnaanissamullu pisariaqartitsineq 11,8%-voq tamaalillunilu marloriaataaniik amerlanerulluni.

- Nunatsinni suli taarsigassiaqartitsisarnissamut akiliisinnaassuseqarpugut aamma aningaasaliissuteqarpugut, nalorninartoqarneranilu sullitagut taamak ikiornissaat pitsaanerpaagunarpoq, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard naavoq.