Cookies

Uuma nittartakkap cookies atorpaa atuisunut piuminarneruniassammat kisitsisillu atorlugit nassiuaatinut katersilluarnarnerummat. Cookiesit peeqqaarnagit Banken.gl iserfigigukku cookiesinik atuinerput akuerisimassavat. Cookiesit pillugit annertunerusumik atuarit qanorlu illit browserinnut anngutinnginnissaat paasisaqarfigalugu.

70 1234

Nassaarisigut


Illoqarfiup sulisulluunniit aqqanik ujaasigit.

Ikiortissamik nassaarit

> Netbank fjernsupport

> Akiliissummik mattussaanerit

> Imminut sullinneq

> Netbank pillugu

> Isumannaallisaaneq

> Akigititat piumasaqaatillu

Ammasarfiit

Ataas. - Sis.
kl. 9.30 - 15.30
Tallimanngorneq
kl. 9.30 - 15.00

Ukiumoortumik nalunaarut 2019

27. februari 2020

GrønlandsBANKEN-imi taarsigassarsisitsinerit amerliartorput aamma nalinik iluanaarutitallit angusaqarluartitsipput

GrønlandsBANKEN 2019-imi qajannaatsumik angusaqarluarpoq akileraarnissaq pitinnagu kr. 150,5 mio.-nit, 2018-imilu kr. 140,3 mio.-llutik, tamanna taarsigassarsisitsinerit amerlaneri aamma nalinik iluanaarutinnik peqquteqarpoq. 

Ukiumut angusaqarnissamut oqaatigineqareersumik nalilersorneqarnikuuvoq kr. 135-155 mio. anguneqarumaartoq, angusaqarnerlu qaffasissumik inissisimavoq. Angusaqarnerup nammineq aningaasaqarneq ukiumut 14,5%-imik erniaqartippa, tamannalu naammaginartumik nalilerneqarpoq. Ukiumoortumik angusaqarneq GrønlandsBANKEN-imi rekortiliivoq.

Aningaaserviup aktiat ataasiakkaat allannguuteqanngitsumik kr. 30-nit iluanaaruteqartippaa. Akiliisinnaassusiatalu procentia 22,5-iuvoq, ukiorlu ataaseq sioqqullugu 22,7-iusimalluni.

Aningaaserivik siuariartortoq

Aningaaserivimmi tamani siuariartortoqarpoq, tamannalu ingerlatsinermut sunniuteqarluarpoq. Taarsigassarsisitsinerit amerliartorput, qularnaveequtillu qaffakkiartorneri annerusumik peqqutaallutik.

- Taarsigassaqartitsinerit aamma qularnaveeqqusiinerit kr. 488 mio.-nit qaffatsissimavagut, tamakkiisumillu angusat tassani kr. 5,2 mia.-iulersillugit. Taarsigassaqartitsinermi aamma qularnaveeqqusiinerni tamanna ukiuni qulini aatsaat taamak annertutigaaq. Aningaasaqarnerup ingerlalluarnera, Nuummi inissianik sanaartitsineq taavalu takornariaqarnermi ineriartornermi aningaasaliinerit malunnarsiartorput, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.

- Nuannaarutigaarpullu sullitagut taamak amerlatigisut tatiginnillutik uagutsinni niuertarmata. Sulisutsinnut tamanna ulapaartitsisimavoq, takusinnaasagulli malillugit nuannaarutigaarput sullitatsinnut periarfissanik nutaanik pilersitsisoqarsimammat. Nuummi aamma Sisimiuniinnaanngitsoq illoqarfinnilu arlalinni aammattaaq pitsaasumik ineriartortoqarpoq, aningaaserivimmi pisortap Martin Kviesgaard oqaatigaa.

Aappatigut Nationalbanken-imi erniat iluanaarutissartaqanngitsut tunngaviusumik ingerlatsinermut apparsaapput. 2019-imilu aningaasartuutit amerlisimapput, malittarisassallu sukaterneqarneranut aamma pilersaarutaasumik sulisut amerlineranut peqquteqarpoq, ataatsimullu isigalugu tunngaviusumik ingerlatsinermut tamanna apparneranut kinguneqarpoq.

- Qarasaasiarsornermut aamma sulisut amerlalerneranut aningaasaliinikuuvugut, maannakkullu sulisut 130-iulluta. Atorfiit 98%-ii ukiup ingerlanerani inuttassaqartinnikuuagut, sulisullu tamakkerlugit atorfeqarnerup sivisussusia agguataarlugulu ukiut qulingiluaapput, tamannalu takutippaa suliffeqarfipput pilerinartuusoq aamma aningaaserivik ukiuni qaninnerni ineriartortinnissaa periarfissaqarluni.

Annaasaqarnerit appartitsinerillu ikilipput

Aningaaserivik novemberimi aningaaserivinnik nakkutilliisuniit misissorneqarpoq, misissuinermiillu nalunaarut tiguneqareerpoq, siunissamilu qanittumi saqqummerneqassaaq. Aningaaserivinnik nakkutilliisut misissuinerata kingorna aningaseriviup paasivaa aningaasaliilernermi nalilersuinerit sukaterneqartariaqartut, ilaatigullu tamanna millisitsinissanik inassuteqarpoq. Millisitsinerit nalunaarummi ilanngunneqareerput, ukiullu ingerlanerani akiliisinnaanermut pisariaqartitsineq 11,9%-mut annertusineqarpoq.

Aningaaseriviup taarsigassarsiarititani qularnaveeqqutinullu millisitsineri kr. 8 mio.-nut apparput, ukiorlu ataaseq sioqqullugu kr. 10,9 mio.-simallutik.

- Nalilersuineq sukaterneqarnera ugguarnaraluarpoq, tusaatissatulli tiguarput. Sullitatsinnilu ineriartortoqarluarpoq, kisiat ataatsimut isigissagaanni ukiullu tallimat ingerlanerani millisitsinerit appariartorput, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Sparinvest-imit tunisaqarneq iluaqutaavoq

På posten kursreguleringer lander GrønlandsBANKEN et resultat på kr. 9,6 mio. mod et minus i 2018 på kr. 1,5 mio. Fremgangen skyldes primært salget af Sparinvest til Nykredit, der gav en kursgevinst på kr. 8,6 mio. og det er dermed hovedforklaringen på fremgangen i årsresultatet.

Økonomien i Grønland fremadrettet

Nunatsinni aningaasaqarniarnerup ineriartornera 2019-imi nukittuvoq, naatsorsuutigineqarporlu 2020-mi aamma qaffasissumik inissisimassasoq. Naatsorsuutigineqassaarlu mittarfeqarfiit sananeqarnerata kingunerinik siunissami ungasinnermi sulissuteqartoqassasoq. Aalisarnerullu ineriartornera sumiiffinni sunniuteqarnerlussinnaavoq.

- Aningaasartuutit qaffannissai pilersaarutiginikuugaluarlugit malittarisassat sukaterneqarneri, erngiallu iluanaarutissartaqanngitsut tunngaviusumik ingerlatsinermut sunniuteqarput. Nalunaarutiginikuuarput aningaasanik uninngasuuteqarnermi erngiat iluanaarutissartaqanngitsut atuutilernikuusut, pisariillisaaneq taavalu niuernermi ineriartortitsineq suli ukkataralugit, Martin Kviesgaard-ip naggaserpaa.

Aningaaseriviup naatsorsuutigaa 2020-mi akileraarnissaq pitinnagu angusat kr. 120-140 mio.-it missingiikkumaartut.