2022-mi kvartalini siullerni pingasuni aningaaserivik akileraaruteqareerluni kr. 65,2 mio.-inik inernernik tunniussivoq, piffissami tassani 2021-mi kr. 114,4 mio.-inut sanilliullugu. Inernerusut nalinut iluarsiissutit aamma nalikilliliinerit sioqqullugit iluarisimaarnartumik 113,9 mio.-iupput, 2021-mi 108,3 mio.-iusut.

Aningaaseriviup obligationiutaani naliusuni annaasaqarneq akileraaruteqareernani inernerusup appariarneranut nassuiaatissaavoq.

- Nunarsuaq tamakkerlugu erniat ima annertutigisumik qaffariarsimapput, piffissami nutaanerusumi takuneqarsimanngisaannartumik. Tamanna obligationiutitsinni 1 mia. sinnerlugit akeqarpoq,
naliusunnik 53 mio.-inik annaasaqaataalluni. Tamanna soorunami uggornarpoq, kisianni kingorna erniat qaffannerinik iluanaaruteqassaagut, taama oqarpoq aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard.

Taarsiullugu tunngaviusumik niuernermi ineriartorneq aatsaat taama pitsaatigaaq. Pingaartumik Kalaallit Nunaanni aningaaseriviup sullitaanut aningaaseriviup taarsigassarsiarititaasa ineriartornerat tassunga pissutaavoq. Taarsigassarsiarititat 2021-lli naaneranit kr. 314,4 mio.-inik qaffariarput, aatsaallu taama annertutigalutik kr. 4.101 mio.-iullutik. Tamatuma saniatigut qularnaveeqqusiinerit kr. 262,6 mio.-inik annertuseriarput, 30. september 2022 kr. 2.044 mio.-iullutik. Aningaaseriviup pisortaata, Martin Kviesgaardip ineriartorneq iluarisimaarpaa.

- Aningaaserivimmi tamarmi sulisugut sukataarluinnarsimapput niuernermi ineriartorneq tamanna pilersinniarlugu. Pitsaalluinnarporlu takusinnaallugu, sullitatta inuinnaat kiisalu suliffeqarfiit suli aningaasaleerusussuseqarnerat. Peqatigitillugu soorunami nuannaarutigaarput nioqqutinik pilerinartunik unammillersinnaalluartunillu peqaratta, niuernerup annertussusaanik ukioq manna halv milliardit sinnerlugit kivitsisinnaasunik.

Pisortap aamma tikkuarpaa 2022-mi takornariaqarnermik suliaqarfik rekordiliisutut isikkoqartoq, peqatigitillugulu erniat qaffakkiartornerisa kiisalu aningaasat naleerukkiartornerisa sunniutai negativiusut Kalaallit Nunaanni suli malunnarpianngitsut, nunani allani amerlanerpaani takuneqartunut sanilliullugit.

Pissusilersuutit pitsaasut aamma taarsigassarsiarititanut qularnaveeqqutinullu annaasaqaatini ukiumi qaammatini siullerni qulingiluani takuneqarsinnaapput taamaallaat kr. 3 mio.-it tungaanut annertussuseqartuni.

Aningaasartuutit aalaakkaasumik inissisimapput

2022-mi qaammatini siullerni qulingiluani naatsorsuutit takutippaat aningaasartuutit nalikilliliinerillu allanngunngingajassimasut katillugit kr. 145,8 mio.-iusut, piffissami tassanik r. 144,8 mio.-inut sanilliullugit.

- Ukioq manna aappaagulu sulisut amerlanerusunut, ilinniagaqarnermut kiisalu IT-kkut aaqqiissutinut nukittuunut aningaasaliissaagut, taava siunissami nukittuumik inissisimassasugut isumaqarpunga, aningaaserivimmi pisortaq oqarpoq

Nunani eqqarisani nalornisoqarpoq

- Ukiup sinnera kiisalu ukioq nutaassaq qiviarutsigit, qularnanngilluinnarpoq Ukrainemi sorsunneq, erniat ineriartornerat kiisalu aningaasat naleerukkiartornerat siunissamut nalorninartorsiortitsisut.
Tamanna sanaartornermi aamma illut akiinut kiisalu angerlarsimaffimmi aningaasanik atoriaannaasanut sunniuteqassaaq, Martin Kviesgaard naliliivoq

- Positivimik isigigaanni taarsiullugu Kalaallit Nunaanni ineriartornissamut periarfissat annertupput, takornariaqarnermi ilippanaatit kiisalu mittarfittaassat periarfissat tunniussassaat qiviaraanni.
Peqatigitillugu Naalakkersuisut nukittuunik suliniuteqalerput erngup nukingani avatangiisinut mingutsitsinngitsumik aningaasaliinikkut kiisalu ilinniarfeqarfik kivissinnaagutsigu pitsaasumik isikkoqassaaq.

Ukiumoortumik inernerusunut naatsorsuutit attatiinnarai

Ukiup aallartinnerani aningaaseriviup ukiumi inernerusut akileraaruteqaatit sioqqullugit kr. 120-140 mio.-iussasut naatsorsuutigaa, 19. oktober fondsbørsimut nalunaaruteqarnermi inernerusussatut naatsorsuutaasut
kr. 90-120 mio.-inut apparneqarput, tamanna aningaaseriviup attatiinnarpaa.

- Obligationini naliusut annaasaqaatigineqarneri, appaanermut pissutaavoq. Nalornineq tunngaviusumik aningaasat naleerukkiartuinnarneranniippoq taamaasillunilu erniat qaffakkiartorneranniilluni, aningaaserivimmi pisortaq naggasiivoq.