2025-mi ukiup affaani siullermi, Grønlandsbanken-imi akileraarutit sioqqullugit inernerusut kr. 84,4 mio.-iupput, 2024-mi ukiup affaani siullermi kr. 120,1 mio.-iusut. Appariarneq naatsorsuutigineqareerpoq, tassungalu pingaarnertut pissutaalluni erniat appariartorneri.

Taarsigassarsiarititat aningaaserivimmiittuutillu ukiup kingulliup ingerlanernerani kr. 650 mio.-init amerlanerusunit qaffariarput, Grønlandsbankenillu katillugu niuernermi annertussusaa kr. 16 mia.-it sinneqarpoq. Aningaaserivimmi pisortaq, Martin Kviesgaard inernerusumut tupaallanngilaq.

”Ukiup affaa siulleq anigorparput taarsigassarsiarititat ineriartornerat annikinnerusoq pitsaasorli, tamannalu siumut naatsorsukkatsinnut naleqquppoq. Taarsiullugu aningaaserivimmiittuutitat kiisalu soraarnerussutisiassaqarnermut immikkoortoq annertuumik ineriartorput. Erniat apparnerat qullersani akeqarpoq, akerlianilli sullitarpassuarnut aningaasaliisunut ass. Umiatsiamut, biilinut imaluunniit illumut tamanna pitsaasuussaaq.”

Aningaaseriviup sulisunik ilinniartitsineq aningaasaliiffigiuarsinnarpaa, peqatigitillugulu aningaaserivimmi atorfillit amerleriarput.  

”Isumaqatigiissutit iluarsinerannut atatillugu nalinginnaasumik aningaasartuutit qaffariarput, sulilu aningaasaliiffigiuarsinnarparput sullitat misigisaqarnerisa pitsaasuunissaat kiisalu netbankimi sullitanut aaqqiissutit pilerinartut. Tamatumani takusinnaavarput sullitat iluarisimaartut.” aningaaserivimmi pisortaq oqarpoq.

Aningaaseriviup pappialanik nalilinnik aamma nunat allat aningaasaannik (valuta) uninngasuutai kr. 1,5 mia.-init amerlanerusut inernerusumut pitsaasumik tapersiipput. Aktianik iluanaarutinit aamma obligationinit ernianit annertuumik isertitaqarnerup saniatigut nalinik iluarsiinerni 2025-mi ukiup affaata siulliup naanerani, nalinit iluanaarutit kr. 4,3 mio.-iupput, 2024-mi piffissami tassani nalinit iluanaarutit kr. 3,9 mio.-iusut.  

Aningaaserivik qajannaatsoq nukittuunik sullitaqartoq 
Grønlandsbankenip sullitai aningaasaqarnikkut pitsaasumik tunngaveqarput, taarsigassarsiarititanillu annaasat appasipput. Tamatuma inerneraa taarsigassarsiarititanut aamma qularnaveeqqutinut nalikilliliinerit appasissut, 2025-mi ukiup affaani siullermi kr. 14,5 mio.-iusut, 2024-mi ukiup affaani siullermi kr. 11,3 mio.-inut sanilliullugit.  

”Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq pitsaanngitsumik pitsaasumillu suli sunnerneqartoq takusarparput. Takornariaqarnerulerneq inuiaqatigiinni annertunerusumik isertitaqalersitsivoq, takornariaqarnerlu pillugu aningaasaliinerit pillugit aalajangiinerit qanittuararsuusut takusinnaavagut. Akerlianik sanaartornermi aningaasaliinerit arlallit naammassiartulerput, aalisarnermillu isertitat appariartorput, tamannalu Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermut ukioq manna aappaagulu appariaataassapput." Martin Kviesgaard naggasiivoq.

Fondsbørsimut nalunaarummi 11. december 2024-meersumi 2025-mut ukiumoortumik akileraaruteqareernani inernerusussatut siumut naatsorsorneqartut kr. 150-185 mio.-iupput, tamanna attatiinnarneqarpoq.

*naatsorsuut qallunaatut atuarniarukku uani quppernermi "xhtml"-mut ataani nassaariuk Naatsorsuutit - GrønlandsBANKEN