GrønlandsBANKEN | Imaneq 33 | Postboks 1033 | 3900 Nuuk | Telefon + 299 70 1234 | banken@banken.gl | SWIFT: GRENGLGX | CVR: 80050410
Maannakkut GrønlandsBANKEN-i Finanstilsynet-mit tikeraartoqarpoq. Nalunaarsusiat uani takukkit Nittartakkamut malittarisassat paasissutissalluatuakkit.
CSR-imik aaqqissuussineq
CSR-imi suliniutitta allaffissorneqarneri, allaffissornermi pisortap ataani aqunneqarput, ingerlaavartumik qullersaqarfik siulersuisullu peqataatinneqartarlutik.
CSR-imik suliaqarneq aqutsisoqatigiinni aaqqissuunneqarpoq, tassani allaffissornermi pisortaq siulittaasuuvoq, piujuartitsinermut akisussaasoq siulittaasup tulliuvoq, ilaasortaappullu CSR-imut allatsi, HR-imi pisortaq kiisalu pilersaarusiornermut immikkoortuni pingaarnertut akisussaasoq.
CSR-imi aqutsisoqatigiit ukiumut 4-6-eriarlutik naapittarput.
ESG-p aaqqissuussineq
2023-mi illup iluani piujuartitsineq pillugu aaqqissuussaaneq nukittorsarparput, tassani qaffasissutsini arlalinni siammasissumik eqqumaffiginninnissaq kiisalu tunngaveqarnissaq qulakkeerniarlugu.
Aaqqissuussaanerup sunniuteqarluartup suliassaqarfiit akornanni piujuartitsinermik ilaatitsineq qulakkiissavaat, marlunnik qitiusumik eqimattaqarluni: ESG-mi aalajangiisartut aamma ESG-mi suliaqartartut.
ESG-mi aalajangiisartunut ilaasortaapput qullersaqarfik aamma aningaaserivimmi aqutsisut qullersaasut, kiisalu ESG-mi suliaqartartunut ilaasortaapput piujuartitsinermi sulianut atatillugu suliaqarfinni attuumassuteqartuni tamani pingaarnertut akisussaasut.
Aalajangersimasumik pilersaaruteqartumik kvartalikkaartumik ataatsimiittoqartarpoq, tamatumani qulakkeerniarlugu illup iluani allanngoriartornissaq kiisalu niuernermi piujuartitsinerup ineriartortinnerani patajaatsumik tunngavimmik kiisalu siuariartornermik pilersitsinissaq.
ESG qanoq isumaqarpa?
ESG tassaavoq Environment, Social aamma Governance piujuartitsinerullu iluani immikkoortunik pingasunik imaqarluni:
- Environment (Avatangiisit): Pissutsit avatangiisinut aamma silap pissusianut tunngasut ukkatarineqarput, soorlu imermi aamma immami pisuussutit, uumassusillit assigiinngiiaassusaat (biodiversitet), silaannaap allanngoriartornera aamma CO2-mik aniatitsinerit.
- Social (Inooqataanermi pissutsit): Illit nammineq suliffeqarfiup suliaani, atuisuini, naggataatigut atuisuni aamma inuiaqatigiinni eqqugaasuni sulisinnaasut aamma sulisut akornanni sulinermi atugarisat ukkatarineqarput.
- Governance (Suliffeqarfiup pissusilersornera): Suliffeqarfiup pissusilersornera ukkatarineqarpoq, matuma ataani whistleblowerinik illersuineq, peqquserlulluni iluanaarniarnermik akiuiniarneq aamma suliffeqarfimmi kulturi.
CSRD
2026-mit malitassap uuma eqqortinnissaa sulissutigaarput (2025-mit paasissutissanik tunngaveqartoq).
Sulinermi pinngitsuugassaanngitsunut ilaasutut paasissutissat aningaasaqarnermut tunngasuunngitsut suut januar 2025-mit katersorneqarlutillu nalunaarutigineqassanersut paasiniarneri, maannakkut marloqiusamik pingaaruteqassutsimik naliliineq siulleq naammassereerparput.
CSRD sunaana?
Corporate Sustainability Reporting Directive naalisarlugu tassaavoq CSRD tassaallunilu piujuartitsineq pillugu nalunaarusiornermut EU-mi malitassaq, inuiaqatigiinni akisussaassuseq pillugu EU-mi piumasaqaataasimasunut taarsiutaasoq.
CSRD-mik aningaasaqarnermut tunnganngitsunik nalunaarusiaq piumasaqaatinik nutaanik annertusineqarpoq, ilaat suliffeqarfinnut tamanut pinngitsuugassaanatik, ilaallu suliffeqarfiup piujuartitsinermi sammisai aalajangersimasut apeqqutaatinneqarlutik.
Malitassami piumasaqaataavoq, suliffeqarfiit marloqiusamik pingaaruteqassutsimik naliliisarnissaat, piujuartitsinermi sammisat, suliffeqarfimmut attuumassuteqartut paasiniarlugit.
Naliliinermi tassani sunniuteqarnikkut pingaaruteqassuseq aamma aningaasaqarnikkut pingaaruteqassuseq ilaapput, sammisaq pingaaruteqartutut isigineqassalluni, sunniuteqarnikkut pingaaruteqassuseq imaluunniit aningaasaqarnikkut pingaaruteqassuseq, imaluunniit tamarmik piumasaqaatai naammassineqarpata.